Sisäinen puutarha harjoitus, kesto: 5 minuuttia

Tässä harjoituksessa luot mielikuvituksesi puutarhan, jossa voit hengittää syvään ja laajentaa näkökulmaasi. Tärkeintä on suunnitella se omien tarpeidesi mukaan. Aina kun tarvitset tauon, voit viipyä siellä ajatuksissasi.

2 Maalaa/Kuvittele ensin puutarhasi ulkopuolelta Tarvitsetko reunuksen, jotta tunnet olosi turvalliseksi? Tämä voi olla korkeita pensaita, aitaa tai sitä ympäröivää jokea.

3. Lähesty puutarhan sisäänkäyntiä omaan tahtiisi. Mentaalinen kävely voi tuntua elävämmältä, jos kuvittelet soran rahisevan kengän pohjiesi alla. Ehkä kävelet paljain jaloin pehmeällä maalla.

4 Ennen kuin laitat matkatavarasi sivuun, ota itseesi tunteita tai ajatuksia tietoisesti. Minkälaisille kokemuksille annat tilaa puutarhassa.

5. Ajattele miellyttävää tunnetta astuessasi sisään puutarhaasi. Ehkä sinua kohti virtaa yrttien tai kukkien tuoksu tai puiden latvojen läpi tuleva lämmittävä valo?

6 Löydä suosikkipaikkasi Tämä voi olla lammen vieressä, riippumatossa tai puun vahvoilla juurilla. Tunne olosi mukavaksi, saatat kuulla lintuja tai lehtien havinaa.

7 Anna katseesi vaeltaa kaiken yllä. Puutarhassa kaikki kasvaa niin kuin tahdot niiden kasvavan. Mitä näet ympärilläsi? Mitkä värit kiinnittävät huomiosi?

8 Voit poistua puutarhasta milloin haluat. Voit palata yhä uudelleen. Ankkuroi tämä lepopaikka mielikuvituksessasi ja huomaat paluun aina helpommaksi, kun tarvitset sitä.

Lähde: Luisa Reddemann: Imagination als heilsame Kraft. Recourssen und Mitgefül in der Behandlung von Traumafolgen, Klett-Cotta, Stuttgard 2001.

Rentoutus nauhoitettu puhelimella, pahoittelen huonoa äänenlaatua.

Taiteen tekemisen prosessi yhdessä alkaa asiakkaan toiveesta ja ohjaajan ideasta. Ideasta tehdä yhteisöllinen taideteos. Siihen tarvitaan materiaalia. Tällä erää aiheena perinteinen maalaus, johon tarvitsimme kiilakehykset, kangasta, jänisliimaa, gessoa, akryylimaalia ja paljon innostunutta mieltä.

Kutsu ryhmään kävi viikko-ohjelmassa "Maalataan taiteilijan taulua". Ryhmä muodustui vaihdellen 5- 7 henkilöstä.  Ensimmäisellä kerralla nakuttelimme kiilakehykset yhteen ja pingotimme lahjaksi saadun ristipistotyön kiilakehyksiin. Se saa näin uuden elämän. Liimaus tehtiin seuraavalla kerralla. Kuivuttuaan kangas löystyikin eli pingotimme kankaan uudelleen ennen gesson levitystä. Tämän jälkeen kangas kaipasi taas pingotusta. Eli nitoja käteen uudemman kerran. Maalausprosessi oli ihanaa kirkkaine väreineen. Taulun nimeksi tuli "Veteraanipolku" iäkkäitä asukkaitamme kunnioittaen.  Taulu ei ole vielä valmis, eli prosessi jatkuu.

Sosiaali- ja, diakonia-alan opiskelut, kulttuurikuntouttajan työ ja lapset ovat täyttäneet viimeksi kuluneet vuodet elämästäni. Olen aktiivinen myös politiikassa ja naisjärjestöissä, kuten KD naisissa sekä UN Women naisjärjestössä. Minulle on merkityksellistä yhteiskuntaan osallisena oleminen.

Nyt olen saanut valmiiksi työn ohessa jatko-opintoni, maisterin tutkinnon sosiaalialalla (Master of Social Services - Global Change and community work). Ohessa valmistuin ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Psykologian osaamista ja hyviä mielenterveyspalveluita tarvitaan. Opiskelussa, aivojen vaivaamisessa on se hyvä
puoli, että ne pysyvät virkeänä. Suosittelen! 

Taiteella ja kulttuurilla voi myös auttaa ihmisiä. Se on sitä, mitä itse olen saanut tehdä työkseni. Autan ihmisiä kulttuurin ja taiteen keinoin. Sosiaalinen yhdessäolo ja mielekäs tekeminen tuovat iloa sairaalaympäristössä ollessa. Keskittyessä yhdessä tekemiseen ajatukset menevät muihin asioihin, kipu sekä pelko selviytymisestä uuden edessä jäävät hetkeksi taka-alalle.

Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina minua huolestuttaakin mihin hyvinvointimme on menossa mielenterveyspalveluiden osalta. Juurikin henkinen pahoinvointi on asia, johon pitäisi puuttua mahdollisimman pian. Yleensä henkisen jaksamisen laskutilanteissa ihmisellä on ollut jo paljon vastoinkäymisiä ja ne ovat jääneet ratkaisematta.
Silloin ei ole aikaa odotella, vaan hoitoa pitää saada mahdollisimman pian.

Hengellisyys on minulle tärkeä asia ja minusta jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus sen harjoittamiseen, kuka ja missä sitten olemmekin. Sairaalassa ja kuntotutumiskeskuksissa tämä mahdollisuus on rajattua, mutta olen voinut tuoda tätäkin näkökulmaa työhöni hyvällä menestyksellä.  Havainnot tukevat ajatustani siitä, miten tärkeää on hiljentyä yhdessä hetkeksi - lukea viikon raamatunkohta, laulaa virsi, lukea isä meidän -rukous. Sillä jaksaa taas kummasti eteenpäin. Sairaan ihmisen kohtaamisella ja hänen yksilöllisillä tarpeillaan on merkitystä.

Sosionomi-diakonia opiskelijana yksi harjoitteluni oli Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Saksaan halusin, koska minulle se on entuudestaan tuttu. Olen asunut siellä noin 8 vuotta. Minusta Berliinissä edistyksellistä on kulttuurien, erilaisuuksien yhteensulautuminen. Sain lukea rauhan rukouksen eri uskontojen välisessä tapahtumassa. (Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=brPw1ruZoMk)
Kiitos siitä Berliinin suomalaisen seurakunnan papille Päivi Lukkarille. Kokemuksessa parasta oli ystävällismielinen suhtautuminen toinen toisiimme, vaikka edustimmekin eri uskontokuntia.

Nykymaailmassa ei voi liikaa korostaa yhteistyökykyä.  Tulisi nähdä sekä yksilön tarpeet, sekä yhteinen hyvä.